Keskustelu käyttäjästä:Mira S.

Hei Mira S. ja tervetuloa Wikipediaan!
Tässä muutama linkki, joista voi olla hyötyä:
Wikipedia	Tyyliopas artikkeleiden tekoon	Mistä lisää tietoa?
Wikipedia ja tekijänoikeudet Mitä Wikipedia ei ole Muokkaa sivuja rohkeasti Usein kysytyt kysymykset Käytännöt Tarkistettavuus Ei uutta tutkimusta Neutraali näkökulma Kerro kuka tekee	Artikkelin nimi Merkitsemiskäytännöt Artikkelin rakenne Kielioppi Lisäohjeet Merkitse lähteet Koodiopas Artikkelimalli Luokittelu Kuvien lisääminen	Keskustele käytännöistä Keskustele teknisistä ratkaisuista Keskustele käyttöongelmista Muut keskustelut Muita hyödyllisiä sivuja Mallineet ja navigaatiomallineet (ohje) Wikipedian luokkarakenne Wikipedian ylläpitäjät Tiettyihin aiheisiin keskittyneet projektit
Mikäli mieleesi tulee kysymyksiä, joihin ei ole suoraa vastausta tässä viestissä, voit rohkeasti kirjoittaa kysymyksesi kahvihuoneen aihetta käsittelevälle sivulle tai kirjoittaa viestin keskustelusivulleni (löydät keskustelusivulleni painamalla nimimerkkini linkkiä ja valitsemalla tämän jälkeen sivun yläosasta ”keskustelu”-välilehden).
Welcome to the Finnish Wikipedia! Don't speak Finnish?

Kiitos uusista artikkeleistasi! —kallerna™ 21. toukokuuta 2009 kello 11.44 (EEST)

Sulkasammalet

En.wikipedia antaisi ymmärtää, että siihen kuuluisi enemmänkin sammalia. Tarkoittaisikohan lähteesi, että siihen kuuluu yksi laji Suomessa. --Ulrika 23. heinäkuuta 2009 kello 14.50 (EEST)

Commons

Hei, huomaan että olet laittanut uusiin, hienoihin sammalartikkeleihisi rutiininomaisesti commons-linkin. Kuitenkin, ainakaan sivulla Punasirppisammal se ei johda mihinkään, sillä tuosta lajista ei ole commons-sivua. Tarkistathan jatkossa, että commons-sivu tai -luokka on olemassa, kun linkkaat siihen (tää on hämäävää, koska wikipedian itsensä sisällä tulee punainen linkki, mutta projektista toiseen wiki ei sitä tarkista). Yst.terv. --Tappinen 4. syyskuuta 2009 kello 18.28 (EEST)

Sammalet

Hei, hienoa työtä nuo artikkelisi! Vieno toiveeni olisi, että laittaisit lähteen näkyviin myös taksonomialle. Eliöartikkelissa on pyritty siihen, että myös tieteellinen luokittelu perustuisi varmasti johonkin näkyvillä olevaan lähteeseen. Lähdemerkintä on tavattu pistää auktorien perään, kuten esimerkiksi täällä. --albval (keskustelu) 7. syyskuuta 2009 kello 18.59 (EEST)

Olen käyttänyt yleensä tuota Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus -kirjan liitettä 3 vuodelta 2002 (sieltä löytyy nuo suomenkieliset nimetkin), mutta jos Suomen uhanalaiset sammalet -kirjassa (2009) on esim. saman suvun toisella lajilla erilainen luokittelu niin olen sitten käyttänyt sitä. Täytyy laittaa jatkossa auktorien peräänkin, on nyt kyllä mainittu jossain muussa kohdassa. Mira S. 7. syyskuuta 2009 kello 19.39 (EEST)

Kiitos! Tuo "Suomen uhanalaisten sammalet" -kirjan luokitus on varmaan ajantasainen, kun on noin uusikin. Monestihan me ollaan täällä käytetty ITIStä taksonomioiden lähteenä, se kun on kaikkien helposti saatavissa toisin kuin monet kirjat. Kääntöpuoli on sitten taas se, että ITIS tarjoaa ainakin kalojen osalla paikka paikoin vanhentunutta tietoa. Sammalista en tiedä, kun en ole niihin perehtynyt. Ja tosiaan auktorien perään laitto nyt on vakiintunut sen lähteen paikaksi, vaikkei se ehkä selkein olekaan. Taksoboksin sisällä oleva viite joka tapauksessa on ollut merkkinä siitä, että boksissa mainitut sukua ylemmätkin tasot perustuvat johonkin lähteeseen, eivätkä ole vain hatusta heitettyjä. Hienoja artikkeleita joka tapauksessa, --albval (keskustelu) 8. syyskuuta 2009 kello 15.54 (EEST)

Käännöksiä?

Olen muutamiin suotyyppiartikkeleihin laittanut keskustelua interwikeistä, mutta kun olet näköjään muokannut lähinnä kasviartikkeleita, niin en tiedä osaatko auttaa. Vaatisi ilmeisesti spesifiä asiantuntemusta.--Urjanhai 23. huhtikuuta 2010 kello 13.31 (EEST)

Erinomaista!

Hienoa että olet viime aikoina aloittanut ahkerasti puuttuvia kasvilajeja ja -sukuja. Nuo heinämäiset lajit taitavat olla jollain tavalla tylsiä, kun monia Suomen yleisimmistä lajeistakaan ei ole kukaan viitsinyt aiemmin aloittaa. Monet oikein yleiset sarat ja heinät näyttävät puuttuvan jopa "tavallisimpien suomalaisten luonnonkasvien luettelosta". Omasta mielestäni jo lyhytkin alku on minkä tahansa eliön kohdalla aloittamatonta sivua parempi. Tunnustuksia siis uusista kasviartikkeleista, ei vähiten sammalista. Terv. --Cerebrum 23. kesäkuuta 2010 kello 00.31 (EEST)

Seulojaksi

Hei, lisäsin sinut kokeeksi merkityt versiot -lisäosaan liittyvään seulojat-käyttäjäryhmään jonka takia Wikipedian käyttöliittymä muuttui hieman. Käytännön hyöty lisäyksestä on, että nyt muokkauksesi merkitään automaattisesti sotkuvapaiksi. Lisäksi pystyt vastaavasti merkitsemään artikkeliversioita vapaaksi sotkuista. Lisää merkittyjen versioiden ohjeita löytyy täältä. Itse lisäosa on vasta koekäytössä ja mikäli vastaan tulee hölmöjä käännöksiä, ongelmia tai haluat muuten vain eroon käyttöliittymämuutoksista niin niistä voi ilmoittaa joko suoraan minulle tai merkittyjen versioiden keskustelusivulle. --Zache (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 07.33 (EEST)

Wikiprojektit

Hei, olet parantanut Wikipedian biologia-aiheita. Kiinnostaisiko esimerkiksi Wikipedian sieniprojekti? Siellä kaivattaisiiin vapaaehtoista piristystä. terv. --Höyhens (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 02.49 (EET)

Atlantinsinisimpukka

Kiitos panoksestasi artikkelin Atlantinsinisimpukka kehittämisessä lupaavaksi! --Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 8. joulukuuta 2019 kello 19.06 (EET) (Palkinnot)

Allekirjoitus Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 8. joulukuuta 2019 kello 19.06 (EET)

Kiitos! Mira S. (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 12.47 (EET)

Viralliset nisäkäsnimet?

Hei. Wikipediassa tähän asti vallinnut käsitys on se, ettei nisäkkäiden suomenkielisiä nimiä virallisteta eivätkä ne ikinä vanhene. Sinä lienet kuitenkin oikeassa siinä, että EU-komission nimet ovat virallisia. Minä en ole ikinä tullut ajatelleeksi asiaa, ja olen ajatellut, että EU-komissio on hyväksyttävä, mutta toissijainen lähde eliöiden nimille. Jos EU-komission julkaisuja ruvetaan käyttämään ensisijaisena nimistölähteenä, syntyy se ongelma, että osasta nisäkkäitä käytetään perinteisiä nimiä, kun taas osasta käytetään nisäkäsnimistötoimikunnan nimiä. Tällöin suvussa voisi olla samaan aikaan parananpiikikkö ja ruskopuupiikkisika, mikä olisi järjenvastaista. Helppo ratkaisu olisi ryhtyä käyttämään toimikunnan nimiä, mutta tätä minä vastustan jyrkästi. Ehdotuksia? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 9. joulukuuta 2019 kello 18.09 (EET)

Minä taas pidän nimistötoimikunnan nimiä pääasiassa hyvinä. Ryhmä asiantuntijoita on pohtinut lajeille kuvaavia ja harhaanjohtamattomia nimiä. Esimerkiksi Hoffmann ei millään tavalla omista sierainlaiskiaisia vaan lajin kuvaaja on halunnut kunnioittaa häntä tieteellistä nimeä antaessaan. Vastustan myös jyrkästi leijonan siirtämistä jalopeura-nimelle, koska se ei ole kovin läheistä sukua muille peuroille ja pidän nimeä vanhentuneena. Pitäisiköhän tästä avata keskustelu jossain muualla? Keskustelusivuni ei taida olla oikea paikka nimeämiskäytännön pohtimiseen. Mira S. (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 19.05 (EET)

Jalopeura on kyllä historiaa, enkä minä haluaisi leijona-artikkelia sille nimelle. Sen sijaan 1900-luvun tietosanakirjoista tutut nimet ovat säilytettävän arvoisia. Ne ovat hyvää suomen kieltä, vaikka saattavatkin olla harhaanjohtavia, mutta jokaisen tulisi mielestäni ymmärtää, että sanalla voi olla useampia merkityksiä. Nisäkästoimikunnan nimet eivät herätä mielikuvia sukua olemattomista eläimistä, vaan satuolennoista. Nykyinen konsensus on, että ehdotukset ovat ehdotuksia, ja jos konsensusta haluaa muuttaa, on aloitettava uusi keskustelu. Minä en halua muutosta, joten kehotan sinua avaamaan keskustelun. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 9. joulukuuta 2019 kello 19.36 (EET)

Ensin kannattaa lukea kymmenen vuotta vanha keskustelu kielenhuoltokahvihuoneen arkistosta 13. Sitten voi toki avata uuden keskustelun. Nimistötoimikunnan ehdotus ei ole kyllä tainnut oikein edetä mihinkään. -Ochs (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 20.15 (EET)

Arkistoiduissa keskustelussa päädyttiin siihen, että artikkeleita ei heti aleta siirtämään uusille nimille. Missään ei taideta kuitenkaan määrätä, että nimenä ei saa käyttää ehdotuksessa esitettyä nimeä, jos se vakiintuu käyttöön? Jos sierainlaiskiainen halutaan siirtää hoffmanninlaiskiaiseksi, toivoisin, että nimi lähteistettäisiin paremmin kuin että joku on nimennyt sen niin Flicr-kuvapalvelussa. Mira S. (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 20.59 (EET)

En ollut huomannut tuota Flickr-lähdettä siinä. Vaihdoin sen kirjalähteeseen. Tuo kirja on 1970-luvulta ja sitä on kutsuttu kääntäjien perusteokseksi, joten hoffmanninlaiskiaisen luulisi olevan melko vakiintunut. Toki Korkeasaaren käyttämä nimiehdotus voi helposti syrjäyttää sen, mutta miten mitataan, milloin se on vakiintunut kieleemme? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 9. joulukuuta 2019 kello 22.06 (EET)

En minäkään tiedä, miten sitä voisi mitata, mutta Ilta-Sanomat, Seiska, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Valkealan Sanomat ja Mtv Uutiset käyttävät ”vain ehdotus” nimeä eivätkä edes mainitse ”vakiintuneempaa” nimeä. --Mira S. (keskustelu) 10. joulukuuta 2019 kello 11.11 (EET)

En sanonut, että vanha nimi olisi vakiintuneempi, ja nimenomaan spekuloin, että uusi nimi on voinut syrjäyttää vanhan, mikä näyttäisi olevan totta noiden linkkiesi perusteella. Jos näitä uusia nimiä aletaan hyväksyä määritelmälauseeseen ja jopa otsikkoon, katoaako tieto siitä, että ne ovat alun perin olleet ehdotuksia? Mielestäni uusien nimien etymologia on hyvä tieto, mutta sen esittäminen määritelmälauseen jälkeen tuntuu kömpelöltä, jos uusi nimi mainitaan jos määritelmälauseen sisällä. Tähän asti uudet nimet on siis aina esitelty määritelmälauseen jälkeen, ja ne on yleensä merkitty kursiivilla. Pieni askel lähemmäs uusien ja vanhojen nimien tasa-arvoisuutta voisi olla se, että vakiintuneet uudet nimet voidaan merkitä lihavoituina, mutta edelleen määritelmälauseen jälkeen. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 10. joulukuuta 2019 kello 16.47 (EET)

Minusta olisi omituista, että muualla yleisesti käytössä olevaa nimeä ei saisi täällä mainita ensimmäisessä lauseessa. Pitäisin parempana, että käytöstä poistumassa oleva nimi olisi johdantokappaleen loppupuolella kursiivilla ja siinä yhteydessä sitten kerrottaisiin, että se on korvautunut uudella nimellä. --Mira S. (keskustelu) 10. joulukuuta 2019 kello 18.08 (EET)

Minä olen sitä mieltä, että eliöiden nimet ovat pääsääntöisesti ikuisia, paitsi jos ilmestyy jokin yleisesti hyväksytty nimistö, kuten lintujen ja kalojen kohdalla (tai ne ovat muuten vain selkeästi historiallisia, kuten jalopeura ja suoliskot). Nisäkkäiden kohdalla tätä nimistöä ei ole, vaan on olemassa kritisoitu nimistöehdotus, jonka nimistä osa on saattanut vakiintua. Tarvitaan jokin sääntö sille, milloin nimi on vakiintunut, ja minusta tuo EU-komissio on tähän sopiva kriteeri. Tämä tarkoittaisi, että meillä on kaksi nimeä tälle otukselle: hoffmanninlaiskiainen ja sierainlaiskiainen, joista jälkimmäinen, alun perin nimiehdotus, on Google-haun perusteella selkeästi yleisempi. Kaksi suurta kysymystä ovat siis, voiko vakiintunut nimiehdotus olla ensisijainen nisäkkään nimi, ja täytyykö artikkelissa mainita, että vakiintunut nimiehdotus on alun perin ollut ”pelkkä ehdotus”. Tästä voitaisiin keskustella tämän keskustelusivun ulkopuolella. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 10. joulukuuta 2019 kello 23.00 (EET)

IUCN:iin viittaaminen

Heippa! Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton sivuille pitäisi aina leipätekstissä viitata koodilla <ref name="IUCN"/>, ettei tulisi kahta samanlaista lähdettä, kun se yleensä tulee myös tietolaatikosta, missä se tässä tapauksessa oli vieläpä lisäämääsi tarkemmin merkitty. Ystävällisesti Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 17. tammikuuta 2020 kello 20.02 (EET)

Kiitos vinkistä! Versio ja viittauspäivämäärä olivat kuitenkin eri, joten vanhemmassa arvioinnissa on ollut ehkä eri populaatiokoko. Korjasin molemmat nyt osoittamaan uusimpaan arviointiin. --Mira S. (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 11.54 (EET)

Wikiprojekti:Ympäristötiede Wikipediaan

Ehditkö huomata että on Wikiprojekti:Ympäristötiede Wikipediaan. Sillä oli eilen muokkaustilaisuuksia, mutta projekti jatkuu ja osallistua voi jatkuvasti. --Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 21.02 (EET)

Huomasin, ja harkitsin jopa etätapahtumaan osallistumista. En ilmoittautunut etäosallistujaksi, kun en näe mitä varsinaista hyötyä siitä olisi. Mukava nähdä uusia ja muokattuja artikeleita ympäristöstä! Harmi, että kaikista varatuista aiheista ei tullut artikkelia. Toivottavasti osallistujat jatkavat muokkaamista. Pitää itsekin jatkaa, kun on aikaa. --Mira S. (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 12.36 (EET)

Keskustelua kaloista ja taksonomiatiedosta yleensäkin

Siltä varalta, ettet satu seuraamaan kahvihuonetta on siellä käynnistetty keskustelu kalataksonomiasta ja yleensäkin mylleryksessä olevasta tieteellisestä luokituksesta ja suomenkielisestä nimistöstä. Saattaa kiinnostaa sinuakin. --Nitraus ^(wikinät) 13. helmikuuta 2020 kello 21.01 (EET)

Viikon 51 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 51 kilpailussa vuonna 2020. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|violetti|viikko=51|vuosi=2020}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Itä-Afrikka. Onnea matkaan! Terveisin Lentokonefani ja UKBot (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 21.33 (EET)

Kasvisivujen nimeäminen

Hei. Siirsit sivut Maustepippurit ja Nauhukset "Lajitietokeskuksen suosittelemille" nimille Viuhkopippurit ja Helonauhukset. Olen ymmärtänyt että kasvisivut pitäisi nimetä näiden ennalta sovittujen nimistölähteiden mukaan, ja tuolla kasvien nimien ensisijainen lähde on kirja Viljelykasvien nimistö (jossa Pimenta on maustepippurit ja Ligularia nauhukset). Lajitietokeskus ei ole mainittu nimistölähde. Siksi olen itse laittanut sivuja Viljelykasvien nimistön mukaisille toisinaan Lajitietokeskuksen vastaisille nimille. Onko jossakin keskustelussa tai äänestyksessä päätetty ottaa Lajitietokeskus ensisijaiseksi nimistölähteeksi tai olenko ymmärtänyt nimeämiskäytännöt jotenkin väärin? --Nucatum amygdalarum (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 15.35 (EET)

Niinhän siellä lukee, mutta itse koen järkevämmäksi käyttää uusimpia mahdollisia lähteitä. Suomen putkilokasvien luettelossa (2019) Ligularia on helonauhukset. Luettelon nimet on Suomen Biologian Seura Vanamon Putkilokasvien nimistötoimikunnan vahvistamia, kuten ensisijaiseksi nimistölähteeksi toisessa kohdassa mainitun Suuren Pohjolan Kasvionkin. Pimenta-sukua tästä lähteestä ei löydy, koska sen lajeja ei kasva Suomessa. Koska minusta on helpompaa katsoa nimet Suomen Lajitietokeskuksen sivuilta, olen käyttänyt sitä lähteenä. --Mira S. (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 23.33 (EET)

Minusta pitäisi kyllä mennä sen mukaan mitä on käytäntöön kirjattu, ja sitten aloittaa keskustelu käytännön muuttamisesta jos haluaa tehdä toisin. Olisihan se sinänsä kätevämpää jos ensisijainen lähde olisi hintavan kirjan sijaan Lajitietokeskuksen sivusto, mutta toisaalta siellä annetut nimet ovat jotenkin omituisia. Esim. suku Cedrus on Lajitietokeskuksen mukaan "Seetrit" kahdella e:llä, vaikka Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjan mukaan "seetri" on virheellinen muoto, jonka "pitää olla: setri" yhdellä e:llä. --Nucatum amygdalarum (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 14.12 (EET)

Myös ameba on Lajitietokeskuksen mukaan ameeba. Yhteen aikaan nimet olivat vielä oudompia, ja siellä oli esimerkiksi viikunat korvattu nimellä marjaviikunat ja puolukka nimellä taigapuolukka (nyt ne ovat sivustolla vaihtoehtoisia nimiä, mutta silloin ne olivat ensisijaisia). Joissakin tapauksissa Lajitietokeskuksen nimi on kuitenkin eittämättä parempi, esimerkiksi kun taksonomia on muuttunut. Mielestäni ennalta määrättyjä nimistölähteitä ei pidä käyttää tapauksissa, joissa järki sanoo toisin. Esimerkiksi ITIS:in käyttö taksonomian lähteenä on mielestäni useimmissa tapauksissa absurdia, kun usein on olemassa yksi ajantasainen lähde, jota kannattaisi käyttää. Sama pätee mielestäni myös kasvien suomenkielisissä nimissä, eli jos Viljelykasvien nimistön nimi on selvästi vanhentunut, voi Lajitietokeskuksen nimeä käyttää ensisijaisena. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 1. tammikuuta 2021 kello 14.33 (EET)

Viljelykasvien nimistö on valittu ensisijaiseksi nimistölähteeksi aikana, jolloin Laji.fi sivustoa ei vielä ollut olemassa. Painettujen kirjojen käyttö ensisijaisina lähteinä aiheuttaa sen, että taksonomia ja nimistö on vähintään kymmenen vuotta jäljessä uusimmasta tutkimuksesta. Aloitan keskustelun käytännön muuttamisesta wikiprojektin sivulla. --Mira S. (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 16.30 (EET)

Lajitietokeskus ei kyllä sekään seuraa uudempaa tutkimusta. Siellä on edelleen esim. luokka Magnoliopsida, vaikka APG:n mukaisessa luokittelussa kaikki versokasvit alkiolliset kasvit ovat kuuluneet samaan luokkaan Embryopsida vuodesta 2012 lähtien. Lajitietokeskus myös esittää kummallisen luokan Pinopsida, jonka suomenkielinen nimi on "Paljassiemeniset", mutta johon eivät näköjään kuulu paljassiemeniset käpypalmut ja neidonhiuspuut. Sen sijaan sinne kuuluu lahko Araucariales, jota ei pitäisi nykyluokittelussa olla olemassakaan. --Nucatum amygdalarum (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 17.43 (EET)

Lisäyksenä ja korjauksena tähän edelliseen viestiin, Lajitietokeskuksen mukaan "versokasvit" onkin Streptophytan suomenkielinen nimi eikä Embryophytan (Embryopsidan), kuten edellisessä viestissäni kuvittelin, ja kuten yli 400 Wikipedia-artikkelin taksonomiamallineessa tällä hetkellä lukee.--Nucatum amygdalarum (keskustelu) 5. tammikuuta 2021 kello 22.33 (EET)

Hyvä, että olet alkanut muokkaamaan näitä. Olen kyllä itsekin huomannut, että ne eivät ole uusimman tiedon mukaisia. En ole kuitenkaan jaksanut alkaa selvittelemään tämänhetkistä luokittelua, kun se on eri lähteissä hieman eri tavalla. Lajitietokeskuksella nuo muualla kuin Suomessa kasvavat taksonit on tainneet jäädä päivittämättä. Kasviryhmät on jaettu eri henkilöille, mutta ylempi luokittelu ei taida kuulua kenenkään vastuulle, niin se on vanhentunut. --Mira S. (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 17.52 (EET)

Luokka:Suomesta hävinneet lajit

Luokka vaikuttaa vajaalta, kun katsoo vaikkapa Luetteloa Suomessa hävinneistä kasvilajeista. Viitsitkö käydä täydentämässä luokkaa?--MAQuire (keskustelu) 4. huhtikuuta 2021 kello 13.53 (EEST)

Luokassa on nyt kaikki viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin mukaisesti hävinneet eläimet ja kasvit, sienistä en ole ihan varma. Hävinneiden kasvilajien luettelo puolestaan sisältää vanhentunutta tietoa, koska ainakin sammalia on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi hävinneen sijaan. --Mira S. (keskustelu) 5. huhtikuuta 2021 kello 13.52 (EEST)

Hieno homma.--MAQuire (keskustelu) 5. huhtikuuta 2021 kello 14.05 (EEST)

Viikon 13 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 13 kilpailussa vuonna 2021. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|violetti|viikko=13|vuosi=2021}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Päihteet. Onnea matkaan! Terveisin Lentokonefani ja UKBot (keskustelu) 5. huhtikuuta 2021 kello 01.31 (EEST)

Viikon 28 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 28 kilpailussa vuonna 2022. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|vaaleanvioletti|viikko=28|vuosi=2022}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Yleisurheilu. Onnea matkaan! Terveisin Veli Himmeä ja UKBot (keskustelu) 18. heinäkuuta 2022 kello 08.46 (EEST)

Lähdetalkoot 2022

Palkinto aktiivisesta osallistumisestasi heinäkuun 2022 lähdetalkoisiin.

Kiitos aktiivisesta osallistumisestasi heinäkuun lähdetalkoisiin! --Ainscept (keskustelu) 3. elokuuta 2022 kello 15.20 (EEST)