Wikipedia:Medianäkyvyys

Medianäkyvyys

Vuosi

2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004

Aihealueet

Wikipedia uutisissa
Wikipedia lähteenä
Tutkimuksia wikeistä

Tällä sivulla on lueteltu uutisointeja ja juttuja, joita on julkaistu Wikipediasta suomalaisessa mediassa tai suomenkielisestä Wikipediasta mediassa.

Huomaathan, että lähteenä käyttäminen merkitään omaan osioonsa, joka on tämän sivun lopussa.

Lehdistölle yhteystiedot haastatteluja tai kysymyksiä varten ovat sivulla Wikipedia:Lehdistölle.

Wikipediaan yleisesti liittyvät uutiset kuuluvat sivulle Wikipedia:Kahvihuone (uutiset).

Etusivun uutislinkit kuuluvat sivulle Wikipedia:Uutisarkisto.

Wikipedia uutisissa

Tammikuu

• Brecciaroli, Fabrizio: Wikipedia-páájá uárnejuvvoo Anarist 27.–28.1. [suomeksi: Wikipedia-työpaja järjestetään Inarissa 27.–28.1.]. Anarâš aavis, 12.1.2024. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.1.2024. (inarinsaameksi)

Helmikuu

• Ranta, Petri: Vuonna 2002 julkaistiin Wikipedian ensimmäiset sivut suomeksi – tällaisia ne olivat. Mikrobitti, 17.2.2024. Artikkelin verkkoversio.

Maaliskuu

• Korhonen, Suvi: Wikipedialta loppui luotto: uutissivusto julkaisi tekoälyn kirjoittamia artikkeleja Tivi. 3.3.2024. Viitattu 4.3.2024.
• Herlin, Catharina: Naisista kertovien artikkelien määrä suomen­kielisessä Wikipediassa on kasvanut vauhdilla Helsingin Sanomat. 7.3.2024. Sanoma. Viitattu 7.3.2024. (julkaistu myös paperilehdessä 10.3., s. B14)

Huhtikuu

• Janhonen, Johanna: Haaveista totta: faktat joukolla kuntoon! Suur-Jyväskylän Lehti. 24.4.2024. Viitattu 24.4.2024. (julkaistu myös paperilehdessä 24.4., s. 10)
• Studiossa Aki Laine, Marko Miettinen ja Kimmo Virtanen: Lisää naisia Wikipediaan (Yle Areena / audio) Radio Suomen Päivä. 30.4.2024. Viitattu 30.4.2024.

Kesäkuu

• Åbo Underrättelser, Kaj Arnö, 11.06.2024, AI är snart inget specialfall, utan rätt vanlig IT – ”Tänk på AI som familjens tvååring”
• Mikrobitti, 15.6.2024, Apina otti kameralla selfien – samalla alkoi monen vuoden kiista tekijänoikeuksista

Wikipedia mainitaan

• Linnake, Tuomas & Kärkkäinen, Henrik: Puhelimet muuttuvat tänä vuonna Digitoday / Ilta-Sanomat. 21.1.2024. Viitattu 21.1.2024. Avattava tietolaatikko: Generatiivinen tekoäly: ”Generatiivista tekoälyä opetetaan syöttämällä sille aineistoa, esimerkiksi koko Wikipedian sisältö tai kaikkien renessanssitaiteilijoiden maalaukset.”
• Kotirinta, Pirkko: Ateneum päätti, että Ilja Repin on vastedes ukrainalainen, ei venäläinen – vastaavia päätöksiä on tehty muuallakin Helsingin Sanomat. 3.2.2024. "Mustasta neliöstään (1915) tunnettu Malevitš syntyi Kiovassa vuonna 1879 puolalaisille vanhemmille. Malevitšin syntymän aikaan nykyisen itsenäisen Ukrainan pääkaupunki Kiova oli osa Venäjän keisarikuntaa. Jos vaikkapa Wikipediaa katsoo, eri kieliversioissa taiteilija on (kirjoitushetkellä) joko ukrainalais-venäläinen (suomenkielinen Wikipedia), puolalais-ukrainalaistaustainen neuvostoliittolainen (ruotsi) tai venäläinen (englanti)."
• Harju, Elli: Tenttikysymys yllätti Stubbin ja Haaviston – "Pitää itsekin mennä Wikipediaan” Iltalehti. 6.2.2024. Viitattu 6.2.2024. ”Pekka Haavisto sanoi Iltalehden tentissä tukeutuvansa tasa-arvotermistössä Wikipediaan. Alexander Stubb myönsi, ettei tunne intersektionaalisen feminismin käsitettä.”
• Mikko Salo, Pipsa Havula: Digivaltaa ei juuri käsitelty, Tiktok teki PR-tempun – havaintoja presidentinvaalista Faktabaari. 16.02.2024. Viitattu 18.2.2024. ”Lisäksi selkeä ero oli myös sillä, mitä Googlen hakunäkymä tarjoaa ehdokkaiden nimillä. Ranskassa Google-näkymän kärjessä näkyvät esimerkiksi Wikipedia-artikkelit Jussi Halla-ahosta ja niiden jälkeen Halla-ahon omia sosiaalisen median kanavia. Suomessa puolestaan hakutulosten kärkeen nousee kattaus uutisia.”
• Pusa, Ari: Olympiapomo salasi lapsensa Helsingin Sanomat. 6.3.2024. Ari Pusa kirjoittaa että ”Brundagen lapsista on tiedetty Suomessa vähän. Asiasta mainitaan lyhyesti muun muassa Kaarlo Vähämäestä kertovassa Wikipedian artikkelissa.” Brundagen suomi-artikkelin keskustelusivulle on lisätty pätkä Brundagen en-wiki-artikkelista 2018.
• Hirvonen, Hinni: Tyyntä myrskyn jälkeen Yle Uutiset. 7.4.2024. Viitattu 8.4.2024. ”Tunnetuksi hän tuli paitsi maaleistaan myös kuolemattomista letkautuksistaan, joille on oma wikipediasivustonsakin.”
• Kuuskoski, Riika: Kommentti: ”En pidä maanantaista” – onko meillä opittavaa Kalifornian koulu­ampumisesta 1979? Ilta-Sanomat. 13.4.2024. Viitattu 13.4.2024. ”Nyt piti kaivaa balladi Spotifystä. Se on yhä kaunis ja vaikuttava. Wikipediasta löytyy taustat helposti.”
• Saarinen, Sonja: Samu Haber paljasti pituutensa – Netissä ollut aina väärää tietoa iltalehti. 17.4.2024. Viitattu 17.4.2024. ”Haberin pituudeksi on ilmoitettu Wikipedia-tietosanakirjassa 193 senttimetriä, mikä on yhden sentin enemmän, mitä poliisi on Haberin pituudeksi ilmoittanut.”
• Kantola, Anne: Aseistautunut nainen marssi koulun pihaan, lapset saivat toisiin ajatuksiin – Näin esitutkinta­materiaali kuvaa tapahtumia Helsingin Sanomat. 27.5.2024. Kouluiskua suunnitellut suomalainen nainen oli poliisin esitutkintamateriaalin mukaan ”etsinyt raportteja ja Wikipedia-sivuja esimerkiksi Kauhajoen ja Jokelan koulusurmista”.
• Linnake, Tuomas: Näistä ohjelmista ei hyvä seuraa: ”Hyvin vaarallinen trendi” Digitoday / Ilta-Sanomat. 26.6.2024. Viitattu 26.6.2024. ”Generatiivista tekoälyä opetetaan syöttämällä sille aineistoa, esimerkiksi koko Wikipedian sisältö tai kaikkien renessanssitaiteilijoiden maalaukset.”

Wikipedia muussa mediassa

• Minkä taakseen jättää: K5, J3: ”Tämä on totuus” (Kohdassa 1.26.00 ”Yrititte kaunistella Wikipedia-sivujanne.”) Yle Areena. Viitattu 8.2.2024. Suora linkki kyseiseen kohtaan.
• Teimme faktantarkistuksen huhuille, joita internetissä liikkuu (Helsingin Sanomat faktantarkisti vuonna 2011 Wikipediassa olleen väitteen siitä, että Alexander Stubb olisi biseksuaali virheelliseksi etsimällä lähteenä käytetyn Nykypäivä-lehden Kansallisarkistosta.) Helsingin Sanomat / TikTok. 8.2.2024. Viitattu 8.2.2024.
• Chelsean etsivä: K2, J1: ”Sinisessä huoneessa 1/2” (Kohdassa 11.07.00 ”Hän katsoi Wikipediasta.”) Yle Areena. Viitattu 24.2.2024. Suora linkki kyseiseen kohtaan.
• Sukupuoli-identiteettiä koskeva tieto Wikipediassa (TAS/525/2023, annettu 22.01.2024) Tasa-arvovaltuutetun lausunnot. 28.2.2024.
• Jasmin Nevala: Ötökkäakatemian Wikipedia-paja Ötökkäakatemian blogi. 29.2.2024.
• Yaron Koren: Episode 158: Taavi Väänänen Between the Brackets: a MediaWiki Podcast. 12.3.2024.
• Kovan viikon ilta K3, J2: ”Hallituksen haamukirjoittaja” (Kohdassa 5.16 ”Nykyään kolmasluokkalainenkin tajuaa muuttaa vähän sanoja Wikipedia-artikkeleista, ettei ne jää kiinni heti opettajalle.”) Yle Areena. 16.3.2024. Viitattu 17.3.2024. Suora linkki kyseiseen kohtaan.

Wikipedia lähteenä

• Tällainen on Valtion vierastalo, johon uusi presidenttipari muuttaa – jopa Trump kelpuutti majapaikakseen MTV 12.01.2024 – Lähteenä Wikipedian artikkeli Valtion vierastalo.
• Hakala, Pekka: Venäjän suosituin ajankohtais­ohjelma tarjosi tv-katsojille propaganda­iskun viha­mielisestä Suomesta Helsingin Sanomat. 23.1.2024. Arkistoitu 23.1.2024. ”Yhdeksää Itä-Karjalan sodanaikaista, venäläisväestölle perustettua leiriä koskevan Wikipedia-sivun tiedot perustuvat Antti Laineen teokseen Suur-Suomen kahdet kasvot vuodelta 1982. Sen mukaan vankeja oli enimmillään eli huhtikuussa 1942 yhteensä 23 984. Kuolleisuus oli suurinta kesällä 1942. Vuoden lopussa leiriläisiä oli jäljellä 14 862.”
• Kangasniemi, Tuomas: Kylmän sodan saksalaiset porasivat reikää 12 000 metrin syvyyteen – Lopulta Maan sisältä kuului hiukset pystyyn nostavia ääniä Talouselämä. 27.4.2024. Viitattu 28.4.2024. ”Wikipedian mukaan Schwarzwaldin vuoristo Saksan lounaisnurkalla Reinin laakson vieressä olisi ollut geologisesti hieman kiinnostavampi, mutta geologit tiesivät lämpötilan kallioperän sisässä nousevan siellä liian nopeasti.”
• Kujala, Emilia: Emilia Kujalan kolumni: Mitä ovat mystiset rakenteet, joita syytetään monista ongelmista? Yle Mielipide. 30.4.2024. Viitattu 30.4.2024. ”Saan 0,23 sekunnissa noin 885 000 tulosta. Ensimmäinen hakutulos johtaa Wikipediaan, joka määrittelee rakenteet ”vakiintuneiksi tavoiksi, joilla ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa”.” (Ilmeisesti tämä artikkeli Sosiaaliset järjestelmät)