Southampton

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Englannin kaupunkia. Sanan muista merkityksistä kertoo täsmennyssivu.
Southampton
Southampton
Myötäpäivään vasemmasta yläkulmasta: Bargate; kaupungintalo; muurinharjaa; villavarasto ja tullihuone; Southwestern house.
Myötäpäivään vasemmasta yläkulmasta: Bargate; kaupungintalo; muurinharjaa; villavarasto ja tullihuone; Southwestern house.
Southamptonin sijainti Englannissa ja Hampshiressä.
Southamptonin sijainti Englannissa ja Hampshiressä.
Kartta
Southampton

50°54′25″N, 1°24′14″W

Valtio Yhdistynyt kuningaskunta
Osa Englanti
Hallintoalue Kaakkois-Englanti
Kreivikunta Hampshire
Hallinnon tyyppi Yhtenäishallintopiiri
Maantiede
Kokonaispinta-ala 48 km²
Metropolialue 559 km²
Väestö
Väkiluku (2021) 250 000
Väestötiheys 5 181 as./km²
Metropolialue 1 150 000
Metropolialueen väestötiheys 2 061 as./km²

www.southampton.gov.uk

Southampton on noin 250 000 asukkaan katedraalikaupunki (city) ja itsenäinen yhtenäishallintopiiri Hampshiren muodollisessa kreivikunnassa Etelä-Englannissa, Englannin kanaalin rannikolla.[1][2] Se sijaitsee Test- ja Itchenjoen väliin jäävällä niemimaalla Southampton Waterin pohjukassa.[1] South Hampshiren metropolialueella, johon kuuluvat Southamptonin lisäksi Portsmouth, Eastleigh, Fareham ja Winchester, asuu noin 1,2 miljoonaa ihmistä.[3]

Southamptonissa on Felixstowen jälkeen Ison-Britannian toiseksi vilkkain satama, johon suuntautuu kansainvälistä risteily- ja konttiliikennettä.[4] Telakkatoiminnan lisäksi kaupungissa on ilmailu-, moottori- ja sähköteollisuutta sekä kaksi yliopistoa, Southamptonin yliopisto ja Solent University.[5][6] Yliopistot ovat Southamptonin kaupungin ohella merkittävimmät työllistäjät samoin kuin Britannian maanmittauslaitos, jonka pääkonttori on ollut kaupungissa 1840-luvulta lähtien.[5][7]

Clausentum ja Hamwic

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Clausentumin raunioista löydetty Ancastan alttari on näytteillä SeaCity Museumissa.

Roomalaiset rakensivat noin vuonna 70 pienen Clausentumin satamakaupungin Itchenjoen mutkaan Southamptonin nykyisestä keskustasta itään.[1][8] Sen suojaksi pystytettiin myöhemmin paaluvarustus, joka korvattiin vuosina 350–370 kivimuurilla. Alueelta on löydetty arkeologissa kaivauksissa muun muassa Ancasta-jumalattaren alttari, Herkuleen ja Venuksen patsaat sekä roomalaisia lyijyharkkoja. Clausentum hylättiin kokonaan 400-luvun alussa sen toimittua mahdollisesti vähän aikaa saksien rannikkolinnakkeena.[8]

Saksit perustivat Hamwic-nimisen kylän Test- ja Itchenjokien väliselle niemelle viimeistään 700-luvun alussa kuningas Inen hallitessa Wessexiä.[1][9] Kylästä on käytetty kirjallisissa lähteissä myös nimiä Hamwih, Hamwich ja Hamtun.[10] Arkeologisten tutkimusten perusteella Hamwicissa oli jopa 3 000 asukasta ja sen talot oli järjestetty ruutukaavaan nykyisten St Mary Streetin ja Chapel Roadin varrelle. Monet asukkaista olivat käsityöläisiä ja kauppiaita, ja kylästä onkin löydetty enemmän anglosaksien kolikoita kuin mistään muualta Englannista.[9] Hamwic autioitui 870-luvulla, kun viikingit alkoivat tehdä hyökkäyksiä Englantiin ja maan poliittinen ja taloudellinen vakaus horjui.[10][11]

Anglosaksit rakensivat 900-luvun alussa hieman Hamwicista länteen uuden kaupungin osana linnoituskaupunkien ketjua, jonka kuningas Alfred seuraajineen perusti Etelä-Englantiin.[10][11] Kaupungin nimeksi tuli nyt ensi kertaa Southampton (muinaisenglanniksi Suthhamtunam).[10][12] Viikingit hyökkäsivät Southamptoniin ainakin vuosina 980, 981 ja 994, minkä jälkeen hyökkäykset taukosivat kuningas Ethelredin neuvotteleman sopimuksen myötä. Viikingit kuitenkin palasivat ryöstämään kaupungin vielä vuosina 1001, 1006 ja 1012. Lopulta Ethelred pakeni Ranskaan ja uskalsi palata Englantiin vasta viikinkien kuninkaan Sven Haaraparran kuoleman jälkeen.[13] Ethelredin kuoltua vuonna 1016 anglosaksien neuvosto kokoontui Southamptoniin valitsemaan Sven Haaraparran Knuut-pojan Englannin uudeksi kuninkaaksi, minkä jälkeen Englannista tuli vähäksi aikaa osa Pohjanmeren valtakuntaa.[13][14]

Menestyvä kauppakaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henrik II:n rakentama Bargate (1180).

Normannivalloituksen (1066) jälkeen Southamptonista tuli tärkein välisatama matkalla Winchesteristä Normandiaan.[15][16] Kaupunkiin muuttaneita normanneja varten perustettiin vuonna 1070 Pyhän Mikaelin kirkko, joka rakennettiin tornia lukuun ottamatta kokonaan uudelleen 1100-luvulla.[17] Domesday bookin laatimisen aikoihin (1086) Southamptonissa oli arviolta 650–850 asukasta ja sen maa-alueet kuuluivat kuningas Vilhelmille, joka oli luovuttanut niiden hallinnan 65 ranskalaissyntyiselle ja 31 englantilaissyntyiselle maanomistajalle.[18]

Vilhelmin pojanpoika Henrik I oli todennäköisesti Southamptonissa marraskuussa 1120, kun hänen poikansa ja tuleva kruununperijänsä Vilhelm Adelin hukkui Valkoisen laivan mukana Barfleurin edustalla. Vuonna 1124 Henrik lahjoitti Itchenjoen rannalta maata Pyhän Dionysiuksen augustinolaisluostaria varten. Luostarilla oli tärkeä rooli kaupungin uskonnollisessa elämässä aina vuoteen 1536 saakka, jolloin Henrik VIII lakkautti Englannin luostarilaitoksen.[15][19]

Southampton sai erioikeuskirjan ensimmäistä kertaa, kun kuningas Henrik II nousi Englannin valtaistuimelle vuonna 1154.[19][20] Kuninkaan määräyksestä Englantiin sai jatkossa tuoda viiniä vain Southamptonin sataman kautta, minkä vuoksi kauppiaat rakennuttivat taloihinsa varastotiloja viinitynnyreille.[19] Tältä ajalta on säilynyt nykypäiviin asti kuningas Juhanan palatsi, joka kuului 1180-luvulla normannikauppiaalle – nimi perustui myöhempään väärinkäsitykseen eikä kuningas Juhana koskaan omistanut taloa.[21] Henrik II vahvisti kaupungin puolustusta rakentamalla Southamptonin linnan sekä kaupunginmuurin ja siihen kuuluvan massiivisen Bargaten (1180).[19][22]

Sotien ja taantumuksen aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1400-luvun lopulla rakennettu Tudor House toimii nykyään museona.

Kuningas Juhanan menetettyä 1200-luvun alussa Englannin Kanaalin-takaiset maat Ranskalle Southampton alkoi vähitellen muuttua kauppakaupungista sotilaskaupungiksi. Maiden menetys hiersi englantilaisia ja johti lopulta vuonna 1337 satavuotiseen sotaan, kun kuningas Edvard III katsoi Filip IV:n jälkeläisenä Ranskan kruunun kuuluvan itselleen.[23] Lokakuussa 1338 ranskalaisten sotalaivasto hyökkäsi Southamptoniin ja hävitti sen perusteellisesti. Hyökkäyksen jälkeen Edvard III määräsi kaupunginmuurin laajennettavaksi ulottumaan koko kaupungin ympäri.[24]

Kesällä 1415 kuningas Henrik V esitti jälleen vaateen Ranskan kruunusta ja kokosi joukkonsa Southamptoniin hyökätäkseen Kanaalin yli. Armeijan valmistellessa lähtöä Marchin jaarli paljasti tekeillä olevan salajuonen kuninkaan syrjäyttämiseksi. Pikaisen oikeudenkäynnin jälkeen salaliittolaiset mestattiin Bargaten edustalla ja kuningas purjehti joukkoineen Azincourtin taisteluun.[25]

Henrik VI:n hallituskaudella Southamptonille myönnettiin kaupungin asema vuonna 1445 ja kreivikunnan asema kaksi vuotta myöhemmin.[1] Kreivikuntana sillä oli oikeus valita pormestarin lisäksi oma seriffinsä, jonka yhtenä tehtävänä oli panna kuninkaan määräyksiä täytäntöön.[26] Kaupungin talous jatkoi tasaista hiipumistaan, vaikka se onnistuikin pitkään säilyttämään yksinoikeuden tuoda viiniä Englantiin. Tilannetta pahensi entisestään sota Espanjaa vastaan 1500-luvun lopulla. Kreivikunta ei onnistunut saamaan monarkilta lisää erioikeuksia mutta pyrki parantamaan asemiaan omien parlamenttiedustajiensa avulla.[20]

Elokuussa 1620 Mayflower ja Speedwell lähtivät Southamptonin satamasta kohti Pohjois-Amerikkaa. Speedwellin runko alkoi kuitenkin vuotaa jo alkumatkasta ja laivat joutuivat palaamaan Plymouthiin, josta vain Mayflower jatkoi purjehdusta Uuteen-Englantiin mukanaan 102 matkustajaa.[27] Muuttoliike Pohjois-Amerikkaan Southamptonin ja Portsmouthin satamien kautta jatkui vilkkaana koko 1600–1800-lukujen ajan.[28]

Englannin sisällissodassa Southamptonissa oli sekä kavaljeerien että parlamentaristien kannattajia. Marraskuussa 1642 parlamentaristit miehittivät kaupungin, mutta jo seuraavana vuonna kavaljeerit saivat haltuunsa viereisen Romseyn kaupungin ja uhkasivat hyökätä myös Southamptoniin. Maaliskuussa 1644 käydyn Cheritonin taistelun jälkeen he joutuivat kuitenkin perääntymään takaisin länteen. Seuraavana vuonna parlamentaristit onnistuivat valloittamaan myös Winchesterin.[29]

Kesäkuussa 1665 Southamptonissa puhkesi ruttoepidemia, joka tappoi 1 200 asukasta syksyyn mennessä. Ei tiedetä, saapuiko tauti kaupunkiin ulkomaisten laivojen mukana vai levisikö se Lontoosta. Osa kaupunkilaisista onnistui pakenemaan ruttoa muualle mutta heidän palattuaan kaupungissa puhkesi toinen epidemia.[30] Ruton seurauksena Southampton taantui pahoin ja jäi pitkäksi aikaa Portsmouthin varjoon.[31] Suurin osa ulkomaankaupasta siirtyi Lontooseen 1700-luvun alkuun mennessä.[32]

Kylpyläkaupungista Britannian toiseksi vilkkaimmaksi satamaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
RMS Titanic Southamptonin satamassa 10. huhtikuuta 1912.

Vuonna 1740 Bargaten pohjoispuolelta löydettiin mineraalilähde, jonka hyödyntämiseksi rakennettiin kaivo ja puutarha-alue. Walesin prinssi Fredrik veljineen lomaili Southamptonissa 1750 ja vietti aikaansa uimalla meressä ja nauttimalla mineraalivettä. Kuninkaalliset alkoivat vierailla kaupungissa säännöllisesti, eikä mennyt kauaakaan, kun siitä oli tullut rikkaiden suosima kylpyläkohde.[32][33] Mineraaliveden juomisen ja meressä uimisen lisäksi suosittuja aktiviteetteja olivat puistokävelyt, tanssiaiset, konsertit ja teatteri. Kylpylätoiminnan ansiosta kaupungin väkiluku nousi vuoteen 1800 mennessä 8 000:een, kun se vuonna 1700 oli ollut vain 3 000.[32]

Varsinaisen uuden nousukauden Southampton koki kuitenkin viktoriaanisella aikakaudella.[34] Kaupunkiin rakennettiin ensimmäinen telakka vuosina 1838–1843, vaikka siellä olikin ollut satama jo roomalaisajoista lähtien.[35] Royal Mail Steam Packet Company aloitti Southamptoniin höyrylaivaliikenteen, kun telakka oli vielä rakenteilla. Suosiota edisti vuonna 1840 valmistunut rautatieyhteys Lontooseen, joka ulottui satamaan asti ja mahdollisti siten sujuvan matkustaja- ja tavaraliikenteen.[34][35] Krimin sodan aikana telakkaa laajennettiin entisestään, sillä suurin osa sotajoukoista lähetettiin matkaan juuri Southamptonista. Myöhemmin satama-alueelle lisättiin myös syvä telakka-allas ja kuivatelakka.[34]

Southamptonin yliopistoa edeltänyt Hartley Institution aloitti toimintansa pääministeri Palmerstonin suojeluksessa vuonna 1862. Kaupungissa puhkesi vuonna 1865 hankala koleraepidemia, jonka seurauksena viemäriverkosto modernisoitiin. 1870-luvulla katukuvaan ilmestyi hevosvetoisia raitiovaunuja, ja ensimmäinen tavaratalo avasi ovensa vuonna 1896. Southamptonin nopeasta kehityksestä viktoriaanisella aikakaudella kertoo sen asukasluvun nelinkertaistuminen: kun vuonna 1841 kaupungissa oli vain 27 000 asukasta, oli heitä vuonna 1900 jo 105 000.[34]

White Star Line oli yksi Britannian merkittävimmistä laivayhtiöistä 1900-luvun vaihteessa. Sen ylelliset valtamerialukset olivat erityisesti rikkaiden suosiossa.[36] Yksi varustamon suurimmista aluksista RMS Titanic lähti neitsytmatkalleen Southamptonin satamasta 10. huhtikuuta 1912.[37] Vain neljä päivää myöhemmin laiva törmäsi jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja upposi mukanaan yli 1 500 matkustajaa ja miehistön jäsentä. Onnettomuus kosketti erityisen syvästi Southamptonia, sillä monet hukkuneista olivat kotoisin kaupungista.[37] Eri puolilla kaupunkia on 165 Titaniciin liittyvää hautaa tai muistomerkkiä.[38]

Liittoutuneiden erikoisjoukkoja Southamptonin satamassa ennen Normandian maihinnousua.

Southampton oli ensimmäisessä maailmansodassa Britannian tärkein joukkojen lähtösatama. Sodan aikana sen satamasta lähti rintamalle joka päivä keskimäärin yhdeksän alusta ja 5 000 tonnia ammuksia. Sodan päättyessä kaupungin kautta oli kuljetettu yhteensä 7 miljoonaa sotilasta, 153 000 ajoneuvoa, 822 000 hevosta, 13 000 tykkiä ja yli 3 miljoonaa tonnia varusteita.[39]

Vuosina 1927–1934 kaupungin länsiosaan rakennettiin uusi telakka-alue (nykyinen Western Docks), johon kuului maailman suurin kuivatelakka. Telakan ansiosta Southamptoniin pystyi purjehtimaan entistä suurempia valtamerialuksia ja Imperial Airways alkoi lentää sinne lentoveneillä.[40]

Toisen maailmansodan aikana Luftwaffe pommitti ankarasti Southamptonia, koska sen alueella oli paitsi telakoita myös Spitfire-tehdas.[41] Natsit tekivät kaupunkiin yhteensä 57 ilmaiskua, jotka vaativat 631 kuolonuhria ja 898 vakavasti loukkaantunutta ja tuhosivat lukemattomia rakennuksia.[42] Sodan loppuvaiheessa Southamptonilla oli keskeinen rooli Normandian maihinnousun valmistelussa ja tukemisessa.[43]

Sodan jälkeen iso osa kaupungin keskustasta täytyi rakentaa uudelleen nopeasti ja edullisesti, minkä vuoksi sen arkkitehtuuria pidetään yleisesti rumana ja ankeana vielä nykyäänkin.[44] Sotaa edeltäneet risteilyreitit Atlantin yli haluttiin elvyttää rakentamalla kaupunkiin uusi matkustajaterminaali, joka vihittiin käyttöön vuonna 1950.[45] Kaupunki mukautui 1960-luvulla alkaneisiin konttikuljetuksiin rakentamalla Southampton Waterin rannoille uusia laituripaikkoja.[46] Nykyään Southampton on Britannian vilkkain matkustaja- ja ajoneuvosatama ja toiseksi vilkkain konttisatama Felixstowen jälkeen.[4][44]

Southampton on niin sanottu yhtenäishallintopiiri. Kaupunki on vastuussa rajojensa sisällä kaikista paikallishallinnon tehtävistä. Kaupunginvaltuustossa on 48 demokraattisesti valittua valtuutettua. Sen johtaja valitaan vuosittain, ja johtaja nimittää itselleen 2-9 jäsentä hallitukseensa, joka valvoo valtuuston toimintaa.[47]

Vuonna 2018 valitussa valtuussa on 25 jäsentä Työväenpuolueesta, 19 Konservatiivipuolueesta, 3 sitoutumatonta ja 1 niin kutsutusta Southampton Independents -ryhmästä.[47]

Britannian tilastokeskuksen arvion mukaan Southamptonissa oli vuoden 2017 puolivälissä 252 359 asukasta.[48] Vuoden 2011 väestönlaskennassa asukkaita oli 236 882. Väkiluku oli kasvanut 8,9 prosentilla vuoden 2001 väestönlaskennasta. Asukkaista 82,4 oli syntynyt Britanniassa, ja valkoihoisten brittien osuus oli 77,7 prosenttia. Vielä vuoden 2001 väestönlaskennassa valkoihoisia brittejä oli ollut 88,7 prosenttia asukkaista. Valkoihoisten brittien osuus oli hieman pienempi kuin Englannissa keskimäärin. Väestönlaskennan perusteella toiseksi eniten oli muualta tulleita valkoihoisia ja kolmanneksi eniten intialaisia. Asukkaista 51,5 prosenttia oli kristittyjä, 33,5 prosenttia uskonnottomia ja 4,2 prosenttia muslimeita.[49]

Southamptonista on kotoisin jalkapalloseura Southampton FC.

  1. a b c d e Southampton Encyclopaedia Britannica. Viitattu 6.11.2018. (englanniksi)
  2. Brinkhoff, Thomas: Southampton (Southampton, South East England, United Kingdom) – Population Statistics, Charts, Map and Location City Population. Viitattu 5.6.2024. (englanniksi)
  3. Brinkhoff, Thomas: Southampton / Portsmouth (Agglomeration, Agglomerations, United Kingdom) – Population Statistics, Charts, Map and Location City Population. Viitattu 5.6.2024. (englanniksi)
  4. a b Top 7 Biggest Ports in the UK: A Complete Guide 14.5.2024. Bezos. Viitattu 25.6.2024. (englanniksi)
  5. a b The portrait of Southampton (1999-2019) Cross Channel Atlas. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  6. Universities in Southampton Complete University Guide. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  7. OS History Ordnance Survey. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  8. a b Clausentum Heritage Gateway. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  9. a b Hamwic, Hampshire’s Anglo Saxon Port Hampshire History. 12.9.2012. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  10. a b c d Hamwih. Current Archaeology, lokakuu 1981, nro 79, s. 243–247.
  11. a b Hamwic (Saxon Southampton) Early Medieval Archaeology. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  12. Mills, David: A Dictionary of British Place Names, s. 428. Oxford: Oxford University Press, 2011. ISBN 978-0-19-960908-6.
  13. a b Philpott, Nigel: When King Canute tried to stop the tide in Southampton Daily Echo. 16.2.2022. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  14. Canute Encyclopaedia Britannica. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  15. a b How much has changed for Hampshire since Battle of Hastings? Daily Echo. 16.10.2016. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  16. Southampton City History Visit Southampton. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  17. History of St Michael's Parish of St Michael the Archangel, Southampton. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  18. Southampton and the Domesday Book Daily Echo. 25.2.2023. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  19. a b c d Evidence of Southampton's rich past in its buildings and artifacts Daily Echo. 2.2.2022. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  20. a b Southampton History of Parliament Online. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  21. King Johns Palace Tudor House & Garden. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  22. Here are some interesting facts you may not know about Southampton's historic walls... Daily Echo. 17.10.2018. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  23. Southampton 1337 The 100 Years War Hampshire History. 15.8.2012. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  24. How the French Raid of 1338 led to Southampton's town walls being built Daily Echo. 4.12.2013. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  25. The Southampton Plot Hampshire History. 5.9.2013. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  26. The Towns of Medieval Hampshire Wilcuma. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  27. How much do you know about the sailing of the Mayflower? Daily Echo. 14.8.2019. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  28. A Hampshire History of Immigration and Emigration Hampshire Genealogical Society. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  29. Hampshire during the Civil War Daily Echo. 9.8.2023. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  30. The Great Plague of 1665 and 1666 in Southampton Daily Echo. 1.11.2019. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  31. Southampton Imperial Gazetteer of England and Wales. 1870–1872. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  32. a b c Spa town Southampton Stories. Southampton City Council. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  33. Southampton reaped the benefits of being a spa town Daily Echo. 17.2.2021. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  34. a b c d How Victorians changed Southampton for the better forever Daily Echo. 4.2.2024. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  35. a b Southampton Docks: A 150th Anniversary. Proceedings of the Hampshire Field Club & Archaeological Society, 1988, nro 44, s. 123–124. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2024.
  36. White Star Line Southampton Stories. Southampton City Council. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  37. a b The devastating impact the sinking of Titanic had on Southampton Daily Echo. 13.4.2021. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  38. Remembering Titanic Southampton Stories. Southampton City Council. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  39. The places that made a HUGE difference to the war effort Daily Echo. 7.11.2018. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  40. Building the Western Docks Southampton Stories. Southampton City Council. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  41. The Spitfire connection Southampton City Council. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  42. PHOTOS: Southampton Blitz - city remembers on 75th anniversary Daily Echo. 30.11.2015. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  43. Preparing for D-Day Southampton Stories. Southampton City Council. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  44. a b Richardson, Anne: Southampton in the spotlight: boom times ahead for Titanic's home town?. The Guardian, 19.12.2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2024.
  45. Ocean Terminal Southampton Stories. Southampton City Council. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  46. Containers Southampton Stories. Southampton City Council. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
  47. a b Councillors 28.6.2018. Southampton City Counci. Viitattu 6.11.2018. (englanniksi)
  48. Estimates of the population for the UK, England and Wales, Scotland and Northern Ireland (xls) 28.6.2018. Office for National Statistics. Viitattu 6.11.2018. (englanniksi)
  49. 2011 Census Briefing: Ethnicity, religion and origins (pdf) Southampton City Council. Arkistoitu 7.11.2018. Viitattu 6.11.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]