Ulkomaantyöntekijä

Ranskalaisille ekspatriaateille tarkoitettu äänestyspaikka Sveitsin Lausannessa.

Ekspatriaatti eli expat on henkilö, joka tilapäisesti tai toistaiseksi oleskelee maassa ja kulttuurissa, joka ei ole maa, jossa hän on kasvanut. Sana pohjautuu latinankielen sanoihin ex (poissa jostakin, entinen) patria (isänmaa). Usein sana ilmenee muodossa x-pat tai puhekielessä expat. Sana vakiintui alun perin koskemaan länsimaalaisia, jotka asuivat muissa kulttuureissa kuin länsimaiksi tulkituissa kulttuureissa. Nykyisin sanalla tulkitaan yleisesti oman synnyin- ja kasvumaansa ja kulttuurinsa ulkopuolella asuviksi henkilöiksi. Siirtolainen eli emigrantti on pysyvästi maasta pois muuttanut henkilö kuten uussuomalainen.

Unohdettu sukupolvi

Kuuluisaksi nimitys tuli niin kutsutun ”Unohdetun sukupolven” ansiosta. Tällä viitattiin yhdysvaltalaisiin kirjailijoihin ja taiteilijoihin, jotka jäivät Pariisiin ensimmäisen maailmansodan jälkeisiksi ajoiksi aina 1930-luvun lamaan saakka. Heitä olivat muun muassa Ernest Hemingway, F. Scott Fitzgerald, T. S. Eliot, Ezra Pound ja Gertrude Stein. Määrä on kasvanut joka vuosi jo vuodesta 1992 lähtien etenkin EU:hun liittymisen myötä. Tilastokeskuksen mukaan 2000-luvulla ulkomaille on muuttanut vuosittain noin 10 000 Suomen kansalaista. Globalisaation myötä suomalaiset yritykset ovat laajentaneet ulkomaille vieden työntekijöitä mukanaan.

Matkalaukkulapset

Toisen polven ekspatriaatteja kutsutaan usein kolmannen kulttuurin lapsiksi tai matkalaukkulapsiksi. Näillä lapsilla on yleensä kaksi tai jopa useampia passeja. Näiden henkilöiden määrä on Suomessakin kasvussa. Lapsista useat ovat opiskelleet Englannissa, Saksassa ja Ranskassa, mutta suorittaneet yliopisto-opintonsa Suomessa.

Siirtolaisuus

Siirtolaisten ja ekspatriaattien ero melko häilyvä. Siirtolaiset pyrkivät yleensä muuttamaan pysyvästi pois lähtömaastaan ja tulevansa uuden asuinmaansa pysyviksi asukkaiksi ja kansalaisiksi. Ekspatriaatit yleensä oleskelevat maassa väliaikaisesti. Vaikka ekspatriaattien sopeutuminen kulttuuriin ei ole aina tietoista se kuitenkin tapahtuu alitajuisesti. Mitä pitempään maassa oleskelu jatkuu, sitä suurempi on mukautuminen kohdemaan kulttuuriin. Tarkan rajauksen voi vetää kansalaisuuteen. Mikäli ekspatriaatti hakee asuinmaansa kansalaisuutta, hän tavallaan luopuu entisestä kotimaastaan.

Suomalainen ulkomailla

Suomen kansalaisista asuu vakituisesti Suomen ulkopuolella noin 250 000, eli lähes yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä Suomessa. Työkomennuksella suomalaisia on 20 000–30 000. Osa asuu ulkomailla 2-3 vuotta, osa asettuu ulkomaille pysyvämmin. Tämän lisäksi ulkomailla asuu väliaikaisesti noin 10 000 opiskelijaa, jotka saattavat oleskella ulkomailla useita vuosia. Suomalaisen saattaa kohdata ulkomailla jopa rantapummina. Maastamuuttajat ovat useimmin suomalaisia, kun taas maahanmuuttajat ovat pääasiassa ulkomaalaisia. Suomalaiset ekspatriaatit tavoittaa muun muassa suomenkielisen ekspatriaattiportaalin (www.expatrium.fi) avulla.

Paluumuutto

Paluumuutto on ollut jonkin verran pienempää. Se ei ole helppoa, sillä usein moni asia on muuttunut, ja sopeutuminen voi olla vaikeaa ja paluumuuttaja kohtaa monet vuodet ulkomailla asuneen toimittajan Sami Sillanpään mukaan samat vaikeudet kuin maahanmuuttaja .

Katso myös

• Siirtolaisuus