Ero sivun ”Ulkomaantyöntekijä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: zh:海外国民
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8
 
(39 välissä olevaa versiota 23 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Election presidentielle 2007 Lausanne MG 2757.jpg|thumb|[[Ranska]]laisille ulkomaantyöntekijöille tarkoitettu äänestyspaikka [[Sveitsi]]n [[Lausanne]]ssa.]]
'''Ekspatriaatti''' eli expat on henkilö, joka tilapäisesti tai toistaiseksi oleskelee maassa ja kulttuurissa, joka ei ole maa, jossa hän on kasvanut.<ref>http://www.kotus.fi/index.phtml?i=16&s=1977#faq_16</ref> Sana pohjautuu latinankielen sanoihin ex (poissa jostakin, entinen) patria (isänmaa). Yleisimmin sana ilmenee muodossa x-pat tai puhekielessä expat helppokäyttöisyytensä vuoksi. Sana vakiintui alun perin koskemaan länsimaalaisia, jotka asuivat muissa kulttuureissa kuin länsimaiksi tulkituissa kulttuureissa. Nykyisin sanalla tulkitaan yleisesti oman synnyin- ja kasvumaansa ja kulttuurinsa ulkopuolella asuviksi henkilöiksi. Emigrantti tarkoittaa pysyvästi maasta pois muuttanutta.


'''Ulkomaantyöntekijä'''<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Luukkonen, Marsa | Nimeke=Hauskaa kielenhuoltoa! Kirjoittajan opas | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-30136-1}}</ref> on henkilö, joka työnsä takia oleskelee tilapäisesti tai toistaiseksi muualla kuin omassa tai työnantajaorganisaationsa kotimaassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kotus.fi/index.phtml?i=491&s=2611#faq_491 | Nimeke=Expatriate suomeksi? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu=26.5.2009 | arkisto=https://web.archive.org/web/20120202093154/http://www.kotus.fi/index.phtml?i=491&s=2611#faq_491 | arkistoitu=2.2.2012 }}</ref> [[Siirtolaisuus|Siirtolainen]] taas on pysyvästi maasta pois muuttanut henkilö.
Kuuluisaksi nimitys tuli niin kutsutun ”Unohdetun sukupolven” ansiosta. Tällä viitattiin yhdysvaltalaisiin kirjailijoihin ja taiteilijoihin, jotka jäivät [[Pariisi]]in [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeisiksi ajoiksi aina [[1930-luku|1930-luvun]] [[lama]]an saakka. Heitä olivat mm. [[Ernest Hemingway]], [[F. Scott Fitzgerald]], T. S. Elliot, Ezra Pound ja Gertrude Stein.


==Kadotettu sukupolvi==
Suomen kansalaisista noin 250 000 asuu vakituisesti Suomen ulkopuolella. Osa heistä asuu ulkomailla työnsä vuoksi - yleensä 2-3 vuotta, osa on asettunut ulkomaille pysyvämmin. Tämän lisäksi ulkomailla asuu väliaikaisesti noin 10 000 opiskelijaa, jotka oleskelevat ulkomailla useita vuosia.
Nimitys '''ekspatriaatti''' ({{k-en|expatriate}}) pohjautuu [[latina]]n sanoihin ''ex'' ’poissa jostakin, entinen’ ja ''patria'' ’isänmaa’. Nimitys tuli kuuluisaksi niin kutsutun ”[[Kadotettu sukupolvi|kadotetun sukupolven]]” ansiosta. Tällä viitattiin yhdysvaltalaisiin kirjailijoihin ja taiteilijoihin, jotka jäivät [[Pariisi]]in [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeisiksi ajoiksi aina [[1930-luvun lama|1930-luvun lamaan]] saakka. Heitä olivat muun muassa [[Ernest Hemingway]], [[F. Scott Fitzgerald]], [[T. S. Eliot]], [[Ezra Pound]] ja [[Gertrude Stein]].


==Siirtolaisuus==
Suomalaiset ekspatriaatit tavoittaa muun muassa suomenkielisen ekspatriaattiportaalin (www.expatrium.fi) avulla.
Siirtolaisten ja ulkomaantyöntekijöiden ero on melko häilyvä. Siirtolaiset pyrkivät yleensä muuttamaan pysyvästi pois lähtömaastaan ja tulemaan uuden asuinmaansa pysyviksi asukkaiksi ja [[Kansalaisuus|kansalaisiksi]]. Ulkomaantyöntekijät yleensä oleskelevat maassa väliaikaisesti, kuten tiedotusvälineiden määräaikaiset [[kirjeenvaihtaja|ulkomaankirjeenvaihtajat]] tai yritysten työkomennuksella olevat työntekijät. Tarkan rajauksen voi vetää kansalaisuuden hakemiseen.{{lähde}}


== Suomalainen ulkomailla ==
Toisen polven expateja kutsutaan usein kolmannen kulttuurin lapsiksi. Näillä lapsilla on yleensä kaksi tai jopa useampia passeja. Näiden henkilöiden määrä on [[Suomi|Suomessakin]] kasvussa. Lapsista useat ovat opiskelleet [[Englanti|Englannissa]], [[Saksa]]ssa ja [[Ranska]]ssa, mutta suorittaneet yliopisto-opintonsa Suomessa.
Suomen kansalaisista asuu vakituisesti Suomen ulkopuolella noin 250&nbsp;000. Työkomennuksella suomalaisia on 20&nbsp;000–30&nbsp;000.{{milloin}} Osa asuu ulkomailla 2–3 vuotta, osa asettuu ulkomaille pysyvämmin. Tämän lisäksi ulkomailla asuu väliaikaisesti noin 10&nbsp;000 opiskelijaa.{{lähde}}


== Lähteet ==
Emigranttien ja expatien ero melko häilyvä. Emigrantit pyrkivät yleensä muuttaamaan pysyvästi pois lähtömaastaan ja tulevansa uuden asuinmaansa pysyviksi asukkaiksi ja kansalaisiksi. Expatit yleensä oleskelevat maassa väliaikaisesti. Vaikka expatien sopeutuminen kulttuuriin ei ole aina tietoista se kuitenkin tapahtuu alitajuisesti. Mitä pitempään maassa oleskelu jatkuu, sitä suurempi on mukautuminen kohdemaan kulttuuriin. Tarkan rajauksen voi vetää kansalaisuuteen. Mikäli expat hakee asuinmaansa kansalaisuutta, hän tavallaan luopuu entisestä kotimaastaan.
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}


[[Luokka:Muuttoliike]]

[[Luokka:Työ]]
==Viitteet==
<references/>

{{tynkä/Yhteiskunta}}

[[Luokka:Siirtolaisuus]]

[[ca:Expatriat]]
[[de:Expatriate]]
[[en:Expatriate]]
[[es:Expatriado]]
[[fr:Expatrié]]
[[nl:Expatriate]]
[[ro:Expatriat]]
[[ru:Экспатриация]]
[[uk:Експатріант]]
[[zh:海外国民]]

Nykyinen versio 23. heinäkuuta 2022 kello 12.46

Ranskalaisille ulkomaantyöntekijöille tarkoitettu äänestyspaikka Sveitsin Lausannessa.

Ulkomaantyöntekijä[1][2] on henkilö, joka työnsä takia oleskelee tilapäisesti tai toistaiseksi muualla kuin omassa tai työnantajaorganisaationsa kotimaassa.[3] Siirtolainen taas on pysyvästi maasta pois muuttanut henkilö.

Kadotettu sukupolvi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimitys ekspatriaatti (engl. expatriate) pohjautuu latinan sanoihin ex ’poissa jostakin, entinen’ ja patria ’isänmaa’. Nimitys tuli kuuluisaksi niin kutsutun ”kadotetun sukupolven” ansiosta. Tällä viitattiin yhdysvaltalaisiin kirjailijoihin ja taiteilijoihin, jotka jäivät Pariisiin ensimmäisen maailmansodan jälkeisiksi ajoiksi aina 1930-luvun lamaan saakka. Heitä olivat muun muassa Ernest Hemingway, F. Scott Fitzgerald, T. S. Eliot, Ezra Pound ja Gertrude Stein.

Siirtolaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtolaisten ja ulkomaantyöntekijöiden ero on melko häilyvä. Siirtolaiset pyrkivät yleensä muuttamaan pysyvästi pois lähtömaastaan ja tulemaan uuden asuinmaansa pysyviksi asukkaiksi ja kansalaisiksi. Ulkomaantyöntekijät yleensä oleskelevat maassa väliaikaisesti, kuten tiedotusvälineiden määräaikaiset ulkomaankirjeenvaihtajat tai yritysten työkomennuksella olevat työntekijät. Tarkan rajauksen voi vetää kansalaisuuden hakemiseen.lähde?

Suomalainen ulkomailla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kansalaisista asuu vakituisesti Suomen ulkopuolella noin 250 000. Työkomennuksella suomalaisia on 20 000–30 000.milloin? Osa asuu ulkomailla 2–3 vuotta, osa asettuu ulkomaille pysyvämmin. Tämän lisäksi ulkomailla asuu väliaikaisesti noin 10 000 opiskelijaa.lähde?

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Luukkonen, Marsa: Hauskaa kielenhuoltoa! Kirjoittajan opas. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-30136-1.
  3. Expatriate suomeksi? Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Arkistoitu 2.2.2012. Viitattu 26.5.2009.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]