Ero sivun ”Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2+) (Botti muokkasi: ca:Política Agrícola Comuna
+Malline
 
(12 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:FarmlandinEU2.gif|thumb|250px|Viljelysmaan jakautuminen EU-maittain]]
[[Tiedosto:FarmlandinEU2.gif|pienoiskuva|250px|Viljelysmaan jakautuminen EU-maittain]]
{{Euroopan unioni}}
'''Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka''', usein '''CAP''' ({{k-en|Common Agricultural Policy}}) on [[Euroopan unioni]]n [[maataloustuki]]järjestelmä. CAP:n vuosittainen budjetti on noin 50 miljardia euroa, mikä on lähes puolet [[Euroopan unionin budjetti|Euroopan unionin budjetista]].
'''Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka''' (lyh. '''YMP''' tai '''CAP''', {{k-en|Common Agricultural Policy}}) on [[Euroopan unioni]]n [[maataloustuki]]järjestelmä. CAP:n vuosittainen budjetti on noin 50 miljardia euroa, mikä on lähes puolet [[Euroopan unionin budjetti|Euroopan unionin budjetista]].


==Historia==
==Historia==
Rivi 20: Rivi 21:
1980-luvulle tullessa Länsi-Euroopassa lähes kaikilla maatalouden aloilla pysyvää ylituotantoa, josta osa vietiin vientitukien avulla ulkopuolelle, osa varastoitiin tai tuhottiin EU:ssa. Ylituotanto tuli maksamaan paljon ja sen katsottiin rasittavan ympäristöä ja olevan epäreilu kehittyville maille. Muutosta alettiin hakea Rion ympäristökokouksen (UNCED, Rio de Janeiro, 3–14.6.1992) jälkeen.
1980-luvulle tullessa Länsi-Euroopassa lähes kaikilla maatalouden aloilla pysyvää ylituotantoa, josta osa vietiin vientitukien avulla ulkopuolelle, osa varastoitiin tai tuhottiin EU:ssa. Ylituotanto tuli maksamaan paljon ja sen katsottiin rasittavan ympäristöä ja olevan epäreilu kehittyville maille. Muutosta alettiin hakea Rion ympäristökokouksen (UNCED, Rio de Janeiro, 3–14.6.1992) jälkeen.


1990-luvulla CAP:issa asetettiin tuotantorajoituksia ja ympäristöystävälliseen maanviljelyyn kiinnitettiin enemmän huomiota. Maatalouden lisäksi alettiin tukea elinkeinojen monipuolistamista ja CAP:ille asetettiin budjettikatto, jotta kustannukset eivät nousisi rajatta. Vuonna 2003 yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen yhteydessä tuet irrotettiin tuotannosta ja otettiin käyttöön tilatukijärjestelmä. Tuet maksetaan tuottajille täysin riippumatta siitä, mitä he tuottavat.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l11089.htm |Nimeke=Maatilan tulotuki|Julkaisija=Europa.eu|Luettu=15.10.2007}}</ref>
1990-luvulla CAP:issa asetettiin tuotantorajoituksia ja ympäristöystävälliseen maanviljelyyn kiinnitettiin enemmän huomiota. Maatalouden lisäksi alettiin tukea elinkeinojen monipuolistamista ja CAP:ille asetettiin budjettikatto, jotta kustannukset eivät nousisi rajatta. Vuonna 2003 yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen yhteydessä tuet irrotettiin tuotannosta ja otettiin käyttöön tilatukijärjestelmä. Tuet maksetaan tuottajille täysin riippumatta siitä, mitä he tuottavat.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l11089.htm|Nimeke=Maatilan tulotuki|Julkaisija=Europa.eu|Luettu=15.10.2007|arkisto=https://web.archive.org/web/20071223213914/http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l11089.htm|arkistoitu=23.12.2007}}</ref>


==Toiminta==
==Toiminta==


Tuotantoa hallitaan kiintiöin. Kiintiöt asetetaan viljelijöille ja niiden ylittämisestä seuraa sakkomaksu. Maakohtaisesti asetetaan Kansallinen taattu määrä kullekin jäsenvaltiolle. Sen ylittämisestä rangaistaan tuottajia yhteisvastuullisesti.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l11047.htm |Nimeke=Maatalouden yhteiset markkinajärjestelyt: johdanto|Julkaisija=Europa.eu|Luettu=15.10.2007}}</ref>
Tuotantoa hallitaan kiintiöin. Kiintiöt asetetaan viljelijöille ja niiden ylittämisestä seuraa sakkomaksu. Maakohtaisesti asetetaan kansallinen taattu määrä kullekin jäsenvaltiolle. Sen ylittämisestä rangaistaan tuottajia yhteisvastuullisesti.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l11047.htm|Nimeke=Maatalouden yhteiset markkinajärjestelyt: johdanto|Julkaisija=Europa.eu|Luettu=15.10.2007}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>


Tuotteille määritellään kolme hintaa: tavoitehinta, kynnyshinta ja interventiohinta:
Tuotteille määritellään kolme hintaa: tavoitehinta, kynnyshinta ja interventiohinta:
Rivi 34: Rivi 35:


==Nimisuojajärjestelmä==
==Nimisuojajärjestelmä==
{{Pääartikkeli|[[Euroopan unionin nimisuojajärjestelmä elintarvikkeille]]}}
CAP:iin kuuluu myös EU:n nimisuojajärjestelmä, jossa on kolme kategoriaa:
CAP:iin kuuluu myös EU:n nimisuojajärjestelmä, jossa on kolme kategoriaa:
* Suojattu alkuperänimitys (SAN, PDO), esimerkiksi [[puikula]], [[Parman kinkku]], [[Parmigiano Reggiano]], [[Camembert]]
* Suojattu alkuperänimitys (SAN, PDO), esimerkiksi [[puikula]], [[Parman kinkku]], [[Parmigiano Reggiano]], [[Camembert]]
Rivi 40: Rivi 42:


==Katso myös==
==Katso myös==
*[[Maataloustuki]]
* [[Maataloustuki]]
*[[Suomen maataloustukijärjestelmä]]
* [[Suomen maataloustukijärjestelmä]]


==Viitteet==
== Lähteet ==
* ''Common Agricultural Policy Explained'', Euroopan komissio, 10/2004, ISBN 92-894-8204-4
* ''Common Agricultural Policy Explained'', Euroopan komissio, 10/2004, ISBN 92-894-8204-4


=== Viitteet ===
{{viitteet}}
{{viitteet}}


{{Artikkelit Euroopan unionista}}
[[Luokka:Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka|*]]
{{Auktoriteettitunnisteet}}


[[Luokka:Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka|*]]
[[ar:مظاهر القوة الاقتصادية الاوروبية]]
[[ca:Política Agrícola Comuna]]
[[ceb:Common Agricultural Policy]]
[[cs:Společná zemědělská politika]]
[[da:EU's landbrugspolitik]]
[[de:Gemeinsame Agrarpolitik]]
[[et:Ühine põllumajanduspoliitika]]
[[el:Κοινή αγροτική πολιτική]]
[[en:Common Agricultural Policy]]
[[es:Política Agrícola Común de la UE]]
[[eo:Komuna Agrikultura Politiko]]
[[eu:Nekazaritza Politika Komuna (Europar Batasuna)]]
[[fr:Politique agricole commune]]
[[gl:Política agrícola común da UE]]
[[ko:공동농업정책]]
[[hr:Zajednička poljoprivredna politika]]
[[is:Sameiginleg landbúnaðarstefna Evrópusambandsins]]
[[it:Politica agricola comune]]
[[lv:Kopējā lauksaimniecības politika]]
[[lt:Bendroji žemės ūkio politika]]
[[hu:Közös agrárpolitika]]
[[nl:Gemeenschappelijk landbouwbeleid]]
[[ja:共通農業政策]]
[[no:Den felles landbrukspolitikk]]
[[pl:Wspólna polityka rolna Unii Europejskiej]]
[[pt:Política Agrícola Comum da União Europeia]]
[[ru:Единая сельскохозяйственная политика Европейского союза]]
[[sv:Gemensamma jordbrukspolitiken]]
[[th:นโยบายเกษตรร่วม]]
[[tr:Avrupa Birliği'nin Ortak Tarım Politikası]]
[[uk:Спільна сільськогосподарська політика Європейського Союзу]]

Nykyinen versio 2. helmikuuta 2024 kello 01.44

Viljelysmaan jakautuminen EU-maittain
Osa artikkelisarjaa
Euroopan unionin politiikka
Euroopan lippu

Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka (lyh. YMP tai CAP, engl. Common Agricultural Policy) on Euroopan unionin maataloustukijärjestelmä. CAP:n vuosittainen budjetti on noin 50 miljardia euroa, mikä on lähes puolet Euroopan unionin budjetista.

Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena oli alun perin toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan omavaraisuuden takaaminen ja maatalouden tuottavuuden nostaminen. Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet kirjattiin Rooman sopimukseen 1957 (artikla 39). Nämä tavoitteet olivat

1) Maatalouden tuottavuuden parantaminen, ja sen kautta

2) maatalousväestön kohtuullisen elintason turvaaminen,

3) yhteisön jäsenmaiden elintarvikemarkkinoiden vakauttaminen,

4) elintarvikehuollon turvaaminen, sekä

5) kohtuullisten elintarvikehintojen varmistaminen kuluttajille.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tuille taattiin viljelijöille tietty perustulo, sekä maksettiin tukea tuotetun sadon mukaan.

1980-luvulle tullessa Länsi-Euroopassa lähes kaikilla maatalouden aloilla pysyvää ylituotantoa, josta osa vietiin vientitukien avulla ulkopuolelle, osa varastoitiin tai tuhottiin EU:ssa. Ylituotanto tuli maksamaan paljon ja sen katsottiin rasittavan ympäristöä ja olevan epäreilu kehittyville maille. Muutosta alettiin hakea Rion ympäristökokouksen (UNCED, Rio de Janeiro, 3–14.6.1992) jälkeen.

1990-luvulla CAP:issa asetettiin tuotantorajoituksia ja ympäristöystävälliseen maanviljelyyn kiinnitettiin enemmän huomiota. Maatalouden lisäksi alettiin tukea elinkeinojen monipuolistamista ja CAP:ille asetettiin budjettikatto, jotta kustannukset eivät nousisi rajatta. Vuonna 2003 yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen yhteydessä tuet irrotettiin tuotannosta ja otettiin käyttöön tilatukijärjestelmä. Tuet maksetaan tuottajille täysin riippumatta siitä, mitä he tuottavat.[1]

Tuotantoa hallitaan kiintiöin. Kiintiöt asetetaan viljelijöille ja niiden ylittämisestä seuraa sakkomaksu. Maakohtaisesti asetetaan kansallinen taattu määrä kullekin jäsenvaltiolle. Sen ylittämisestä rangaistaan tuottajia yhteisvastuullisesti.[2]

Tuotteille määritellään kolme hintaa: tavoitehinta, kynnyshinta ja interventiohinta:

  • Tavoitehinta tai perushinta tai ohjehinta on hinta, jolla kaupat arvioidaan tehtävän. Se on lähellä sitä hintaa, joka muodostuisi yhteisön markkinoilla.
  • Jos markkinahinta laskee alle interventiohinnan, interventioelin ostaa ja varastoi tuotteet. Käytännössä tuottajat varastoivat tuotteet itse korvausta vastaan. Varastoidut tuotteet voidaan denaturoida, luovuttaa hyväntekeväisyyteen tai Euroopan komissio voi myydä ne.
  • Kynnyshinta tai sulkuhinta on pienin hinta, jolla tuontituotteet voidaan myydä.

Tuontia vastaan on määrätty tuontimaksujärjestelmä, jolla varmistetaan, että tuontihinnat eivät ole alhaisemmat kuin yhteisön hinnat. Tuotteita maailmanmarkkinoille vietäessä puolestaan Euroopan unioni maksaa vientitukea, jolla vientihinnat pystytään pitämään maailmanmarkkinahintojen tasolla.

Nimisuojajärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CAP:iin kuuluu myös EU:n nimisuojajärjestelmä, jossa on kolme kategoriaa:

  1. Maatilan tulotuki Europa.eu. Arkistoitu 23.12.2007. Viitattu 15.10.2007.
  2. Maatalouden yhteiset markkinajärjestelyt: johdanto Europa.eu. Viitattu 15.10.2007. [vanhentunut linkki]